Kotiseutumatkailusunnuntai.
Kierreltiin Hauhon Liikenteen bussilla sisällissodan muistomerkeillä Hauholla, Tuuloksessa ja Lammillakin. Opas Jouni Lehtosen tarinointia kuuntelee aina mielellään, vaikka aihe tällä kertaa vetää vakavaksi.
"Hauho - Hautojen Maa"
Pohjoissuomi oli "Valkoinen" Tampereelta pohjoiseen ja etelä oli Punaisten aluetta.
Mannerheim halusi vallata Tampereen ennen saksalaisten saapumista ja 6.4.1918 Tampere oli vallattu Punaisilta.
26.4.1918 saksalaiset olivat valloittaneet Hämeenlinnan ja rautatieyhteydet Hämeenlinnasta olivat poikki.
Punaiset pyrkivät vetäytymään Lahteen päin ja Itärajalle kohti Venäjää ja lähtivätkin kiertämään Hauhon suunnalta Alvettulan sillan kautta kohti Hauhon kirkonkylää.
Hauhon seudun vesistö muodosti rintamalinjan jonka länsi - eteläpuolella oli punaiset ja valkoiset toisella puolella.
Hauhollakin oli punakaarti, mutta hyvin vähän paikalliset yleensä taistelivat keskenään.
Hauholaiset valkoisetkin taistelivat, Pohjois-Hämeen joukoissa Kalmin pataljoonan joukoissa - ei omalla seudullaan.
Valkoisten komppania oli Punaisia vastassa Alvettulassa. Valkeakosken naiskaarti riensi apuun ja ylitti sillan ensimmäisenä miehet perässään...
Punaiset onnistuivat Alvettulan sillan taistelussa, heistä kaatui 150 henkeä ja saman verran haavoittui. 34:n kaatuneen hauta on Alvettulassa Tapolan pellolla.
Seuraavaksi edettiin Vuolteen sillalle päin...
Jälkijoukot polttivat Vuolteenvirran sillan perässään ja edettiin kohti Hauhon kirkonkylää.
Lehdesmäen taistelu 27.4.1918
Pääsiäisenä rintamalinja oli Lehdesmäen vanhalla sillalla. Collianderin pataljoona (valk) asettui Lehdesmäen ja Rukkoilan alueelle. Valkoisten Laihian Äijäkomppania asettui myös alueelle. Punaiset etenivät Portaan kylän suunnalta mukanaan kaksi tykkiä.
Punaiset ja valkoiset kohtasivat Pyhäjärven jäällä kahakassa. Sodan ensimmäinen muistomerkki (valk) löytyy Lehdesmäestä.
Hovinkartanossa oli asettuneina valkoisia, jotka lähtivät marssimaan saksalaiset kärjessään kohti Hauhon kirkonkylää. Kylän reunamalla joukot jakautuivat Vihniöön ja Kalailaan päin.
28.4.1918 käydään Hauhon taistelu.
Punaiset onnistuvat lyömään saksalaiset ja valkoiset jotka vetäytyvät Hovinkartanolle päin.
Vihniön muistomerkillä on 75 punaista haudattuna. 42 vainajaa on myöhemmin siirretty samalle paikalle, josta muistona on toinenkin kivi.
Hauhon taistelu siis päättyi punaisten voittoon. Seuraavaksi suunnattiin Kokkilaan ja sieltä kautta Syrjäntaakse Tuulokseen.
Punaiset tekivät tiesulun kaadetuista puista Ruskeamullanharjulle ja Valkeakosken naiskaartilaiset jäivät vartioimaan sululle. Myöhemmin naiset etenivät kohti Syrjäntakaa, jossa jäivät saksalaisten vangiksi.
27.4.1918 Saksalaiset marssivat nykyisen 10-tien linjaa Syrjäntakaa kohti. Näin ollen siellä siis 200 saksalaista tulisi vastaan...
Pannujärvellä käydään yhteenotto, jossa 9 saksalaista haudataan. Muistomerkissä on saksalainen sotilaskypärä.
Syrjäntaan taistelu 28-29.4.1918
Maaherran ojaa pitkin punaiset pääsivät saartamaan molemmista suunnista. Muistomerkille on siirretty myöhemmin lato, joka oli "Rantasen Mantan" mökin ohella ainoiden taisteluista selvinneiden rakennusten joukossa. Syrjäntaan toverihaudassa on 87 vainajaa haudattuna.
Toinen muistomerkki Syrjäntakana on seurakuntakeskuksen vieressä.
Syrjäntaan taisteluissa kaatui 48 saksalaista ja 300 punaista.
Valkeakosken naiskaartilaiset olivat edenneet Ruskeamullanharjun tiesululta Syrjäntaakse jossa heidät vangittiin. Naiskaartilaiset luovutettiin valkoisille ja vangittiin Mustilan kylässä Kopsjoen kupeessa olevaan latoon. Naisten matka päättyi vappuaamuna, jolloin heidät teloitettiin (Oletko lukenut: Anneli Kanto/Veriruusut). Naisten hauta kaivettiin 7km päähän suolle, jossa on Mustilan muistomerkki. 23 tai 24 nuorta naista teloitettiin lankulta hautaan tuolla paikalla.
26.4.1918 saksalaisia lähetettiin Hämeenlinnasta Lammille. Punaiset olivat koonneet asevaraston Lammin kirkon kellotapuliin jonka saksalaiset sytyttivät palamaan. Koko kirkko ja muita rakennuksia tuhoitui. 9 saksalaista haudattiin kirkkomaalle. 200 punaista on haudattuna Konnarin koulun viereen, johon on myöhemmin pystytetty muistomerkki.
Syrjäntakaa punaisten matka jatkui kohti Lahtea. Fellmannin pellolla punaiset vangittiin ja Hennalaan perustettiin vankileiri...
